Aamu ja minä

Kännykkä vilkkuu ja soittaa melodiaa, jonka olet kuullut jo satoja kertoja aiemmin. On aamu ja kello on todella vähän. Tällä kertaa sängystä nouseminen ei kuitenkaan ole hidasta valumista ja torkuttamista, vaan reipas ponnistus ja iloinen askellus kohti kahvinkeitintä. Alkamassa ei ole työt, vaan aamukierros golfia.

Tällä kertaa pelit alkoivat klo 7.00. Lukuunottamatta laulavaa ruohonleikkuripojua, kentällä oli mukavan rauhallista...

Joo'o... Tarkoitus oli hehkutella aamuja ja aamukierroksia, mutta pakko kuitenki vaihtaa aihe mielenkiintoisempaan kohteeseen, eli itseeni! Mielenkiintoisia aikoja eletään.. Hieman suu virneessä kirjoitan tätä, mutta ehkä vihdoin alkaa lyönti löytymään! Ja nyt hymyilyttää vielä enemmän, kun tiedän, että aiheesta on jauhettu satoja kertoja ja hyvät lyönnit tuntuvat katoavan heti kun lyönneistään kehtaa hieman mainita eli toisin sanoen tämä kappale pitäisi tuhota välittömästi, jotta en kiroaisi koko juttua heti alkuunsa.

Toisaalta... paljon on harjoiteltu, enemmän kuin uskottekaan, ja jos lyönti alkaa löytymään (oikeasti) niin sitten sen (oikeasti) pitäisi myös näkyä myös tuloksissa. Ja se näkyy! Ihan oikeasti, hieman näkyy. Katotaan nyt. Seuraava kierros menee todennäköisesti penkin alle. Tai sitten ei. Tämmösiä ajatuksia meikäläisen päässä tällä kertaa.

- Jykä